Heipä hei! Kaikkee on taas tullut tehtyä ja sitä rataa. Olen silti jaksanut lukea osianne ahkerasti. :) Niistä en luovu kiireitteni takia! Jatkakaa siis samaan malliin. :) Ehkä minäkin sitten joskus... Mutta osaan -->

•   ♥   •   ♥    •    ♥   •   ♥    •    ♥   •   ♥    •    ♥   •   ♥    •    ♥   •   ♥    •    ♥   •   ♥    •    ♥   •   ♥    • 

"Eihän tästä tule vieläkään mitään. Pitäisikö sittenkin tilata kiinalaista?" Amber huokaili ottaessaan palaneet lohifileet uunista. Hän ei vieläkään osannut kokata kunnolla, vaikka pisteitä oli kertynyt. Ruoka oli hyvää kun se onnistui, jos onnistui.

Kegan ja Rhoda olivat kasvaneet teineiksi. Kaksoset viettivät silti paljon aikaa keskenään, vaikka olivatkin ajautuneet erilleen sitten lapsuusvuosien.

"Niin ookko menossa siihen musakerhoon? Ku aattelin et olisin menossa, mut en sit oo varma..." Kegan sanoi ja katsoi sisartaan joka ei taaskaan kuunnellut. Poika olikin jo aika hyvä soittamisessa ja harkitsi siitä tulevaisuutta itselleen.

"Ai joo se. Nääh ei mua kiinnosta. Mee sää vaan." Rhoda sanoi turhautuneena ja tuijotteli kattoa.

Amberin tavoitteena oli laittaa maukas ateria kaksosten kasvamisen kunniaksi, mutta tyytyi tarjoilemaan pelkkää jälkiruokaa. Amber leikkasi palaset valmiiksi ja asetteli höyryävän piirakan pöytään jäähtymään. Hän laahusti olohuoneeseen ja kutsui perheenjäsenet syömään.

Kaikki söivät iloisesti ja vaihtoivat päivän tapahtumia. Daniel kertoi töissä sattuneesta tapaturmasta.

"Niin ja sitten se sukeltaja nostettiin pintaan. Sitä puri kaiketi joku meduusa..." Daniel vaahtosi ja suurenteli sankaritekojansa tuttuun tapaansa. Lapset vain naureskelivat ja Amber muljautteli silmiään.

"Siistii! Tajusin just et me vaihetaan kouluu." Rhoda huudahti äkillisesti. Amber hymyili lempeästi tyttärelleen.

"Tyhmä! Nytkö sää sen vasta tajusit?" Kegan naurahti siskolleen ja lappasi piirakkaa suuhun.

"Mutta entäs sitten mää? Oon ihan yksin." Sonny katsoi siskoaan surullisesti. Hän kohdisti katseensa Keganiin joka ei pystynyt katsomaan noihin koiranpennun silmiin.

"Ei me silleen vaiheta kouluu, mennään vaan sinne toiselle puolelle. Tiiäkkös. Kohta sääkin pääset sinne" Rhoda hymyili epävarmasti veljelleen jonka hentoa poskea pitkin valui pieni kyynel.

Daniel oli mennyt jo edeltä nukkumaan. Amber kävi vielä kurkistamassa lapsia ja tuli sitten makuuhuoneeseen. Hän istahti hitaasti sängylle ja huokaisi. Ajatukset vanhemisesta pelotti ja Amber ei vielä haluaisi luopua pikkuisistaan. Hän tunsi olevansa liian nuori jäämään kotiin katsomaan lastenlasten syntymistä. "Miten se aika meni näin nopeasti?" Amber huokaili ja kyyneleet valuivat hitaasti tyynylle naisen sulkiessa silmänsä.

Kegan katseli aamulla itseään peilistä tyytyväisenä. Hän oli erittäin itsevarma ulkonäöstään.

Sonny menestyi koulussa hyvin, aivan kuten sisaruksensakin.

Daniel menestyi myös hyvin ja perheen varallisuus karttui. Uuden talon takia rahat olivat vieläkin tiukilla.

Urahuippu taitaa olla lähellä, koska Daniel sai tämän urapalkinnon. Se päätyi etupihalle koristeeksi, koska muuten se olisi niin orpo paikka.

Rhoda käveli aurinkoisen näköisenä olohuoneen läpi ja hymyili. Syystäkin. Koko yön ja aamun oli tupruttanut lunta. Onnellisena Rhoda meni pihalle Sonny perässä seuraten.

Lumi ei tainnut olla ainut syy miksi Rhoda hymyili. Tyttönen oli tienannut perheelle hieman rahaa sijoitusneuvoillansa. Sonny paikkasi lumiukkoa Rhodan nostellessa uutta palloa.

Daniel sen sijaan oli saanut seuraa autotalliin. Pojat hitsailivat vanhaa romua kuntoon, jospa siitä vielä joskus saataisiin perheelle auto. Kegan tykkäsi viettää aikaa isänsä kanssa ja värkkäily oli myös lähellä pojan sydäntä.

 

Juuh... elikkäs... kaikkee tapahtunut, mutta isoin juttu: vahdoin Sims 3:seen, joten poistin kakkosen että kone kestää....

En aio selitellä mitään miksi osassa kesti. Oli joululomaa jolloin en edes avannut simssiä. Riittäneehköön se selitykseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kegan ja Rhoda olivat kasvaneet ja pääsivät viimein nauttimaan koulun tarjoamista iloista ja suruista. Ensimmäisen koulupäivän jälkeen Kegan hyppäsi bussista iloiten ja hurrasi saamallensa todistukselle. Sitten hän juoksi etsimään Amberia.

Daniel oli jäänyt vahtimaan Sonnya tänään, kun Amber oli mennyt töihin. Heidän oli vuoroteltava, kumpi menee töihin ja kumpi ei. Uusi talo oli maksanut mansikoita ja rahaa riitti juuri ja juuri laskuihin. Lastenhoitajaa ei voitu palkata.

Daniel oli väsynyt kokopäivän kestäneestä Sonnyn hoidosta ja Amberin saapuessa kotiin töistä Daniel ampaisi alakertaan tekemään omia hommiansa. Amber yritti opettaa Sonnya laulamaan lastenloruja, jotta pojalla olisi jotain tekemistä yksikseen.

Rhoda kulutti aikaansa enemmän rikkomalla talon upouusia sohvia, kuin leikkimällä leluilla. Tyttö piti muutenkin omalaatuisista tekemisistä ja siksipä normaalit lelut tylsistyttivät neitokaista.

Danielin poikamiespäivistä vakiintunut tapa juoda lasillinen päivässä oli herran mielestä täysin sopiva töissä käyvälle perheenisälle. Amber ei katsonut tätä tapaa niin hyvällä, mutta niin kauan kun lapset eivät tiedä siitä se oli suvaittavaa.

Daniel oli päättänyt maalata muotokuvan Amberista. Itse naikkonen ei ollut kuvaa vielä nähnyt, mutta Daniel uskoi vaimonsa pitävän siitä.

Amber osti autotalliin itselleen pientä värkkäiltävää ja kulutti siellä myös osan päivästään. Hän oli säästänyt palkastansa osan ja ylennyksestä saadut bonukset. Talous oli tiukalla, mutta Amber silti tarvitsi jotain piristystä tylsään arkeen, lapsien lisäksi toki.

"Sonny kulta kokeiltaisiinko sitä kävelemistä vielä kerran?" Amber lässytti kuopukselleen. Sonny katsoi Amberia hymyillen ja tähyili tutkivasti ympärilleen.

"Tjoo!" Sonny huudahti äkillisesti ja levitti suullensa suuren hymyn.

Rhoda rakasti Sonnyn kanssa leikkimistä. Tytön mielestä oli hauska katsoa pikkuveljen reaktioita erilaisiin ilmeisiin ja virnistyksiin. Sonny pieni ei leikistä mitään tajunnut mutta nauroi vain hassulle siskollensa.

Kegan puhalteli salaa huoneessaan kuplia. Amber oli kieltänyt tämän sisätiloissa tuhat kertaa, mutta Keganista se oli vain liian hauskaa ja ei voinut vastustaa kiusausta.

Onneksi Amberin huonot kokkaustaidot eivät olleet periytyneet eteenpäin.

Danielin musiikillisuus oli myös periytynyt Rhodaan ja Keganiin. He molemmat innostuivat pianonsoitosta ja tykkäsivät myös kuunnella toistensa pimputusta.

Amber piti silti tiukasti yhteyttä kavereihinsa. Viikonloppu juhlimisiin tämä ei osallistunut, mutta ei olisi niin tehnytkään vaikka olisi sinkku. Amber kun ei koskaan ole ollut hirveän bileisiin menevä tai rohkea.

Talvi teki tuloansa ja kaksoset odottivat lunta innolla. Toistaiseksi he joutuivat tyytymään vanhan pesäpallon heittelyyn.

"Sit kun tulee lunta, mä aion tehdä ainakin sata lumiukkoo!" Kegan rehvasteli.

"Pah! Sä et jaksa leikkii kun kolme minuuttia ja sit juokset sen rakkaan pianos luokse." Rhoda naurahti viitaten Keganin loputtomaan pianon pimputukseen.

Lenleytten talous teki hidasta nousua kohti parempaa. Daniel sai viimeinkin kauan odotetun ylennyksen. Amberillakaan ei huonosti mennyt töissä.

Samana iltana tuli Sonnyn aika kasvaa ja siirtyä koulutuksen ihmeellisen tylsään maailmaan. "Voi mitän tää aika rientää... Ensin kaksoset ja nyt jo Sonny..." Amber haikaili ajatuksissaan.

Rhoda sai viimeinkin seuraa leikkeihinsä. Keganin soittaessa ja maalatessa Rhoda oli alkanut tuntemaan itsensä yksinäiseksi.

Danielin tavoin Kegan istui melkein kaiken luppoaikansa pianonpenkin kuluttamiseen. Amber välillä vitsaili että kuluttaisipa poika koulunpenkkejä yhtä innokkaasti.

Edellinen lamppu oli mennyt nykyiseen taloon, onneksi ennustaja oli suopealla päällä ja hiiviskeli tuomaan uuden. Amber ja Daniel päättivät antaa sen tulevien sukupolvien käyttöön. Heidän omansa oli jo käytetty.

Rhoda tutustui muuan Jamieen. He kävivät samaa luokkaa koulussa. Rhoda ei hirveästi pitänyt näsäviisaasta Jamiesta, mutta seuran puutteessa tämäkin menetteli.

Sonny oli vielä hyvin riippuvainen vanhempiensa seurasta. Amber ja Daniel sai vuoroin leikkiä tämän kanssa. Kyllä pojalle sisarustensakin seura kelpasi, mutta enemmän hän vaati huomiota vanhemmiltansa.

Kaunis Irene niminen nainen sipsutteli sisään ja kutsui Keganin harrastusseuran jäseneksi. Kegan oli lumoutunut uutisista ja Irenen kauniista silmistä. Moinen näky pisti pienenpojan perhoset lentelemään vatsassa.

Kegan päätti keittää kaakaota sisaruksillensa, jotka olivat touhunneet ensilumen kanssa tunteja. Poika kipitti terassille huutamaan nämä sisälle. Amber huokasi helpotuksesta, viimeinkin hän saisi mennä tekemään kotitöitä.

"Huomenna eka koulupäivä, jännittäkö Sonny?" Kegan kysyi virnistellen ja muisteli omaa ensimmäistä koulupäiväänsä.

"Ei todellakaan! Saan varmaan monta kaverii ja sitten etin jonkun tekeen läksyt mun puolesta! Helppo juttu!" Sonny rehvasteli. Hän oli sisarkaartista se menevin. Kaksoset olivat perinyt Amberin ujouden, toisinkuin Sonny joka oli tullut Danieliin.

"Sinuna en olisi liian koppava..." Rhoda katsoi veljeään tympääntyneesti ja marssi pois. Sonny ja Kegan jäivät tuijottamaan toisiaan hämillään ja joivat hiljaa kaakaot loppuun.

Rhoda oli mennyt pelaamaan aamulla tietokoneella muiden nukkuessa. Hän tykästyi lumilautauilu-peliin ja toivoi että kinokset olisivat kasvaneet yön aikana.

Daniel marssi hytisten töihin. Sukelluspuku ja talviolosuhteet eivät olleet se lämmin yhdistelmä.

Rhodaa seuraten Sonny asteli itsevarmana kohti bussia. Pommiin nukkunut Kegan juoksi hädissään yläkerrasta bussiin ja onneksi ehti.

Amberin ollessa lomalla töistä lasten takia. Hänen oli tehtävä jotain pientä tienestiä. Amberin ompelutaidot olivat surkeat, mutta patalaput tuntuivat menevän hyvin kaupaksi.

Sonnyn ensimmäinen todistus ei ollut kummoinen ja poika katsoi sitä vähän huolestuneena. Kaksoset saivat koulusta jo kymppejä ja hän seiskoja. Sonny tunsi suuren pettymyksen itseään kohtaa.

Sonny oli ottanut mahdollisimman urvelon näköisen pojan mukaan, mutta ei enää pitänyt ideaa jonkun muun tekevän hänen läksynsä hyvänä. Sonny passitti tämän kotiin heti.

Sonny ei voinut ymmärtää miten kaksoset tekivät läksynsä niin tunnollisesti, mutta päätti itsekin yrittää. Rhoda naureskeli ivallisesti Sonnyn numerolle. Hän tiesi että näin tulisi käymään ja vahingonilo valloitti koko tytön mielen.

Aamulla Amber sai yllättävän puhelun ystävältään, joka kysyi voisiko piipahtaa kylään. Amber innostui heti ajatuksesta. Lapset olivat koulussa päivät ja Daniel töissä. Amberilla ei ollutkaan muuta kuin aikaa.

Sonny oli myös tutustunut johonkin luokkalaiseensa tänään koulussa. Samalla kadulla asuva tyttö päätti piipahtaa käymään hetkeksi koulun jälkeen.

Amberin ystävä saapui viimein. Penelope niminen nainen oli kaunis tummaverikkö. He vaihtoivat kuulumisia ja menivät sisälle juttelemaan pitkäksi aikaa.

Amber hyvästeli vielä Penelopen ja meni laittamaan illallista perheellensä. Amberin kokkaukset olivat vähän alkaneet parantumaan, mutta silti monesti ruoka paloi.

"Sonny tää on sit viimeine kerta, isä ei jaksa enää keinuttaa." Daniel huokaili kädet maitohapoilla.

"Eikö vielä kerran? Jooko isi? Jooko?" Sonny otti söpö hymyn kasvoilleen ja katsoi anovasti. Daniel ei voinut muuta kuin heltyä.

 

Sonnyn luonne 

Sottapytty 4/10

Menevä 10/10

Toimelias 9/10

Vakava 4/10

Marisija 1/10

 

Jos vertaatte Danieliin niin ei ole hirveitä eroja luonteessa. Mutta joo osanen oli tässä. Haluaakos joku taloesittelyä uudesta kämpästä? Saa toivoo jos kiinnostaa. Siinä saattaa mennä tovi koska osa huoneista on tosiaan vielä tyhjänä.

Kommentoikaa ja kertokaa mitä piditte.

Eli tämä on taloesittely talosta, jonka näette vain kolmosessa. Eli se talo ei kauaa ollut. :)

Talosta sen verran, että itse vihasin sitä. Se oli epäkäytännöllinen! Hyi! Muuta en voi sanoa. Eli se oli osakseen syy miksi sen purin niin nopeasti. Tämä siis ei ole mikään taidonnäytös! Päinvastoin.

Tässä tämä talon kuvatus ulkoapäin.

Etuovi ja se ainut ovi. Postilaakko on aivan järkyttävän epäsopivan värinen. :)

Eteinen yhdistettynä olohuoneeseen.

Keittiö ja kirjahylly. Sijoitin sen tänne värimaailman ja keittiön ammottavan tyhjyyden takia. :)

Lastenhuone. Tapetit on tuollaiset, koska olin kaavaillut yhtä tai kahta poikaa.

Kylpyhuone ja vessa.

Makuuhuone mahtuikin yhteen kuvaan.

Pohjapiirrustus selkeyttämään tilannetta.

Eli tämän talon pääsette katsastamaan täällä. Osassa on paljon arkea ja kuvia on n. 35

Taloesittely myös näkyvissä! Löydät sen osat laatikon extrat kohdasta!

Ihana rakas läski koneeni vieläkin temppuilee. Sain varmuuskopiot toimimaan ja pelattua tämän osan, mutta kun sammutin simssit poistivat taas itseitsensä. Asennan ne uudestaan again, mutta katsotaan miten käy... :/

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tässä vähän tietoa sulhasesta:

Daniel Wyche

Tavoite: Suosio

Lisätavoite: Perhe

Mieltymykset: Maskit ja punaiset hiukset

Inhokit: Löyhkä

Elämäntavoite: Ammattina rock-legenda

Danielin luonne:

Sottapytty 4/10

Menevä 10/10

Laiska 4/10

Vakava 4/10

Marisija 3/10

Daniel on innostunut musiikista ja piano pääseekin harvinaisen kovalle käytölle. Töistä tullessaan hän ryntää purkamaan työmaan aiheuttamat paineet musiikilla ja ihan kuunneltavaa pimputusta sieltä tuleekin.

Amberin kävellessä kohti keittiötä Daniel ryntäsi tämän eteen ja polvistui. Daniel yskäisi kerran ja rupesi kaivamaan taskujansa. Amber katsoi oudoksuen mitä mies teki. Danilin taskusta paljastui musta rasia, jonka tämä nosti Amberia kohti. Amberin kasvoille levisi suuri ja valloittava hymy.

"Amber Lenley..." Daniel ei saanut edes loppua sanotuksi kun Amber jo huusi suostuvansa.

Pariskunta halasi toisiaan hymyillen. He jäivät tuijottamaan toinen toistaan ja aika tuntui pysähtyneen heidän ympärillä. Täydellisyyden tunteen murskasi Danielin kimppakyyti. Kuski tööttäili pihalla ja Daniel lähti juoksemaan.

Yöllä Amberin synnytys sitten käynnistyi. Amber voihki ja huusi kivusta ja Daniel juoksi katsomaan. Hän aavisti jo mitä oli tekeillä.

Daniel pelästyi kun näki vaimonsa huutavan ja hyppäsi ilmaan, tosin hymyille. Hän oli jo pitkään odottanut pienokaisen saapumista maailmaan. Daniel veti syvään henkeä, edes toisen oli pysyttävä rauhallisena ja Amberista ei nyt ollut siihen.

"Hyvin menee kulta!" Daniel yritti kannustaa, mutta vastaukseksi hän sai pelottavan tuiman katseen Amberilta.

Ponnistelun jälkeen tuore isä sai poikansa Keganin syliinsä. Pikkuinen oli perinyt isänsä ruskeat hiukset ja äitinsä vihreät silmät. (kyllä nuo sinivihreät silmät ovat minun pelissäni vihreät, eivätkä siniset kuten voisi luulla.)

Amber kannatteli kaksosista toista sylissään. Tytön nimeksi annettiin Rhoda. Hän oli myös perinyt isänsä ruskeat hiukset ja äitinsä vihreät silmät.

Daniel hoiti lapsia mielellänsä. He tarvitsivat rahaa isompaan taloon ja sen takia oli vuoroteltava, kumpi on kotona ja kumpi menee töihin.

Harvoina päivinä kun he sattuivat molemmat olemaan kotona Amber sai hoitaa pienokaisia. Se ei Amberia haitannut, vaikka hänen tähtientutkiminen oli jäänyt vähemmälle hän silti nautti siitä ajasta minkä oli lasten kanssa.

Daniel nautti rauhasta joka koitti Rhodan ja Keganin mentyä nukkumaan. Hän pääsi istumaan vanhan ja pölyisen pienonsa äären. Kulunut penkki narahti aina hänen liikahtaessaan, mutta jotenkin se tuntui sointuvan tuon asteen epävireisen pianon ääneen.

Amber ei ollut koskaan välittänyt musiikista ja monesti hiipikin pihalle miehensä istuttua pianon ääreen. Kaukoputki oli jo jäänyt vähän kelvottomaksi, Amber ei päässyt tutkimaan taivaankantta niin hyvin kuin haluaisi. "Jospa sitten siellä uudessa kodissa..." Amber huokaisi ja katsoi surullisena kaukoputkeansa.

Amber oli edennyt urallansa jo hyvin. Hänen ei enään tarvinnut kulkea ruosteisella aikapommilla töihin. Hienompi auto ja mukavampi kuski piristivät väsynyttä Amberia kummasti.

Daniel jäi yksin paistamaan munakastansa. Pienokaiset eivät olleet vielä heränneet. Daniel kuljeskeli yksin talossa ja hänen sormet syyhysivät päästä soittamaan.

Amber menestyi töissänsä erittäin hyvin. Bonuksista kertyy hyvää muuttorahaa, kumpa vain Daniel saisi yhtä paljon ylennyksiä.

Lapsista huolimatta pariskunnalla oli myös aikaa toisillensa.

"Mites sulla meni töissä?" Daniel kysyi ja laittoi kanaa suuhunsa.

"Ylennys, tätä menoa meillä on kohta rahaa siihen uuten taloon." Amber hymyili ja katsoi Danielia silmiin.

"Oma idyllinen koti, autotalli, kaunis piha ja kultainen noutaja." Daniel sanoi ja molemmat rupesivat nauramaan.

Rahaa oli saatava ja pariskunta päätti palkata lastenhoitajan. Amberia huoletti jättää Rhoda ja Kegan lastenhoitajan kanssa, koska oli töissään sattunut kuulemaan niiden kelvottomuudesta.

Aivan kuten Amber pelkäsi lastenhoitaja ehti tehdä kaikkea muuta paitsi hoitaa kaksosia.

Amber sai taas ylennyksen ja urapalkinnon. Tilanpuutteen takia se sijoitettiin keittiöön yksinäiseen nurkkaan. Amberilla olisi silti tarpomista jos hän aikoo päästä uranhuipulle.

Kaksosten syntymäpäivät koittivat samaisena iltana. Ostettiin kakku ja Daniel kannatteli Rhodaa kakun yllä. Amber oli tunnelmassa mukana täysillä.

Kaksosista kasvoi todella suloisia. (Laitan sitten luonteenpiirteet loppuun)

Kegan oli heistä se kiltimpi ja viihtyikin syöttötuolissa, toisin kuin siskonsa joka sattui kiukuttelemaan enemmän.

Äitinsä tavoin kaksosilla on harrastusinnostuksena värkkäily. Danielille ei siis toistaiseksi ole luvassa soittokaveria.

Rhoda ja Kegan tulivat toimeen todella hyvin ja päivät menivätkin nopeasti, heidän leikkiessä kaksin. Kaksosille oli ostettu kaikkia taitopisteitä kartuttavia leluja, mutta nukkekoti tuntui vaan vievän aina voiton.

Daniel päätti opettaa poikaansa puhumaan, mutta se ei ollut helppoa. Turhatunut Daniel toisti kymmenettä kertaa sanaa: isä, mutta Kegan vain pudisteli päätänsä ja lauloi lastenlorua.

Ainoa paikka missä Rhoda ei kiukutellu oli potta. Siihen hän istui aina kiltisti ja hoiti tarpeensa.

Amber juoksi aamuyöstä oksentamaan. Hän nousi hoiperrellen ylös ja hieroi vatsaansa. Olikohan hän taas raskaana? Amber käveli hiljaa kohti makuuhuonetta ja hiipi takaisin nukkuvan Danielin viereen.

Amber pani merkille harvinaisen komean lähettipalvelun pojan. Eihän sitä tiedä jos vaikka Rhoda sattuisi olemaan kiinnostunut vähän vanhempana. Amber meni sisälle hymäillen ja mietti jo kaksosten tulevia sulhasia. Amber oli suunnitellut jo kaiken mielessään, mutta tiesi että ei se niin menisi todellisuudessa.

Amber jäi äitiyslomalle ja Daniel painoi töitä yhä enemmän. Amber soitteli kiintöistövälitykseen ja kyseli erilaisista taloista. Pienokainen syntyisi kohta, joten uusi ja tilavampi talo olisi saatava mahdollisimman nopeasti.

Danielin odotettu ylennyksen aika koitti viimein. Tästä se lähtisi liikkeelle Daniel myhäili itsekseen ja mietti sitä rahamäärää minkä tulisi tienaamaan. Unelmia Daniel, vain unelmia Amberilla oli tapana hokea palauttaakseen miehensä pilvistä.

Rhodan luonne

Siisti 10/10

Ujo 1/10

Toimelias 7/10

Leikkisä 10/10

Kiltti 7/10

Keganin luonne

Siisti 10/10

Ujo 2/10

Toimelias 7/10

Leikkisä 7/10

Kiltti 9/10

Tälläinen osanen tässä. Kommentteja oli liian lyhyt, pitkä, tylsä vai mitä? Ensi osassa on pieni harppaus sen uudelleenasennus ja talo hässäkän takia yrittäkää kestää.